EquatorialGuinealaiset - Johdanto, Sijainti, Kieli, Kansanperinne, Uskonto, Tärkeimmät juhlapäivät, Siirtymäriitit

 EquatorialGuinealaiset - Johdanto, Sijainti, Kieli, Kansanperinne, Uskonto, Tärkeimmät juhlapäivät, Siirtymäriitit

Christopher Garcia

LYHENNE: ee-kwuh-TOR-ee-uhl GHIN-ee-uhns

VAIHTOEHTOISET NIMET: Equatoguineans

SIJAINTI: Päiväntasaajan Guinea (Biokon saari, Rio Munin mantere, useita pieniä saaria).

VÄESTÖ: 431,000

KIELI: espanja (virallinen); fang; rannikkokansojen kielet; bubi, pidgin-englanti ja ibo (Nigeriasta); portugalin kreoli.

USKONTO: Kristinusko; afrikkalaisperäiset lahkot ja kultit

1 - JOHDANTO

Päiväntasaajan Guinea on maa Afrikassa. Se koostuu kahdesta pääalueesta: suorakaiteen muotoisesta Biokon saaresta ja mantereesta, Rio Munista. Portugalilaiset tutkimusmatkailijat löysivät Biokon noin vuonna 1471. He tekivät siitä osan siirtomaataan Sao Toméa. Biokon asukkaat vastustivat voimakkaasti orjakauppaa ja yrityksiä valloittaa heidän kotimaansa. Portugalilaiset luovuttivat saaren ja osan mantereesta Espanjalle.Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi vuonna 1968. Se on ainoa Saharan eteläpuolella (Saharan autiomaan eteläpuolella) sijaitseva Afrikan maa, jonka virallinen kieli on espanja.

Itsenäistymisestä 1968 lähtien maata on hallinnut Nguema-suku. Päiväntasaajan Guinean ensimmäinen valtionpäämies Francisco Macias Nguema oli Afrikan pahin despootti (julma hallitsija). Hän murhasi poliitikkoja ja hallituksen virkamiehiä ja teloitti ihmisiä, jotka tukivat hänen poliittisia vastustajiaan. Hän karkotti maanpakoon (karkotti tai pakotti lähtemään maasta) suurimman osan Päiväntasaajan Guinean koulutetuista ja ammattitaitoisista ihmisistä.Neljännes tai kolmannes väestöstä murhattiin tai karkotettiin hänen valtakaudellaan.

Vuonna 1979 puolustusministeri Obiang Nguema Mbasogo (1942-), Maciaksen veljenpoika, syrjäytti setänsä vallankaappauksessa (hallituksen pakkovallankaappaus). Obiang Nguema Mbasogo teloitti lopulta setänsä Maciaksen. 1990-luvun lopulla Obiang oli edelleen vallassa ja hallitsi hallitusta Esangui-klaaniin kuuluvien jäsenten kanssa. Hän voitti kolme vilpillistä vaalitilaisuutta (vuosina 1982, 1989 ja 1996). Maanpakolaiset (henkilöt, jotka asuvatHe pelkäävät, etteivät he voisi elää ja työskennellä turvallisesti kotimaassaan ihmisoikeusloukkausten, hallituksen korruption ja heikon talouden vuoksi.

2 - SIJAINTI

Biokon saaren ja mantereen lisäksi Päiväntasaajan Guineaan kuuluu myös joukko pieniä saaria. Elobeyes ja de Corisco sijaitsevat mantereen eteläpuolella. Rio Muni sijaitsee etelässä ja idässä sijaitsevan Gabonin ja pohjoisessa sijaitsevan Kamerunin välissä. Bioko on osa geologista murtumalinjaa, johon kuuluu useita tulivuoria. Kamerunin naapurissa sijaitseva Kamerun-vuori (13 000 jalkaa eli 4 000 metriä) on vain 20 metrin päässä.Se on Länsi-Afrikan korkein huippu, ja kirkkaana päivänä se näkyy Biokosta.

Sekä mantereella että saarilla sataa runsaasti - yli kolme metriä vuodessa. Kolme sammunutta tulivuorta muodostavat Biokon selkärangan, mikä antaa saarelle hedelmällisen maaperän ja rehevän kasvillisuuden. Mantereen rannikko on pitkä ranta, jossa ei ole luonnonsatamaa.

Päiväntasaajan Guinean väkiluku oli vuonna 1996 noin 431 000. Neljäsosa väestöstä asuu Biokolla. Maassa on useita heimoryhmiä. Fangit (myös Fon tai Pamue) asuttavat mantereella Rio Munia. Biokon väestö on sekoitus useista ryhmistä: bubit, alkuperäiset asukkaat; Fernandinot, jotka polveutuvat mantereelta 1800-luvulla vapautetuista orjista, jaMalabo (entinen Santa Isabel) Biokon saarella on koko maan pääkaupunki. Bata on tärkeä alueellinen pääkaupunki mantereella.

3 - KIELI

Espanjan kieli on virallinen kieli, mutta monet ihmiset eivät ymmärrä sitä eivätkä osaa puhua tai ymmärtää sitä. Rio Munin asukkaat puhuvat fangia. Biokon saarelaiset puhuvat pääasiassa bubia, vaikka monet saarelaiset käyttävätkin pidgin-englantia.

4 - FOLKLORE

Fangit kertovat monia tarinoita ja kansantarinoita, joiden hahmoina ovat eläimet. Yksi näistä eläimistä on fiksu kuin kettu, viisas kuin pöllö ja diplomaattinen kuin jänis. Saarelaiset kutsuvat sitä nimellä ku tai kulu Eräässä tarinassa on kyse tiikerin ja tiikerityttären välisestä avioero- ja lapsen huoltajuusasiasta. Metsän eläimet keskustelevat siitä, kumman pitäisi saada lapsi haltuunsa. Urospuolisten valta-aseman perinteen mukaisesti ne uskovat, että tiikeri ansaitsee lapsen vanhemmuuden, mutta ennen kuin ne päättävät asiasta, ne haluavat kuulla ku:ta. Ku kuulee kummankin osapuolen mielipiteen ja pyytää niitä palaamaan seuraavana päivänä lounasaikaan.

Kun he palaavat seuraavana päivänä, ku ei näytä kiirehtivän kertomaan mielipidettään, vaan kylpee suuressa mutalammikossa. Sitten hän itkee kuin surun murtamana. Eläimet ovat ymmällään ja pyytävät häntä selittämään. Hän vastaa: "Appeni kuoli synnyttäessään." Tiikeri keskeyttää lopulta inhoten: "Miksi kuuntelemme tuollaista roskaa? Me kaikki tiedämme, että mies ei voi synnyttää. Vain naisella on se mahdollisuus." Tiikeri sanoo: "Miksi kuuntelemme tuollaista roskaa?Miehen suhde lapseen on erilainen." Ku vastaa: "Aha! Sinä itse olet määritellyt hänen suhteensa lapseen erityiseksi. Huoltajuus kuuluu tiikerityttölle." Tiikeri on tyytymätön, mutta muut eläimet uskovat, että ku on päättänyt oikein.

5 - USKONTO

Suurin osa päiväntasaajan guinealaisista uskoo johonkin kristinuskon muotoon, mutta perinteisiä uskomuksia on edelleen olemassa. Perinteisen afrikkalaisen uskonnon mukaan henkimaailmassa on olemassa korkein olento ja alemman tason jumalia. Alemman tason jumalat voivat joko auttaa ihmisiä tai tuottaa heille onnettomuutta.

6 - SUURET JUHLAPÄIVÄT

Päiväntasaajan Guinean asukkaat juhlivat 3. elokuuta presidentti Francisco Macias Ngueman syrjäyttämistä vuonna golpe de libertad (vapausvallankaappaus). Pääkaupungin Malabon pääaukiota kiertää paraati, jota johtaa presidentin autosaattue moottoripyörien ja jalkaisin kulkevien eliittivartijoiden saattelemana. Kulkueessa seuraavat Malabon ja kylien laulajien, tanssijoiden ja muusikoiden valtuuskunnat. Mukana on kitaristeja, rumpaleita ja ruohohameisiin pukeutuneita naisia. Ehkäpä paraatin törkeimpiä hahmoja ovat"luciferit", tennaritossuihin pukeutuneet tanssijat, joilla on silmukkasarvet, värilliset virrat, pompulat, leopardinahkainen kangas, housuihin tungettu tyyny ja seitsemän niskaan teipattua taustapeiliä.

7 - SIIRTYMÄRIITIT

Bubien monimutkaiset hautajaisriitit osoittavat heidän uskonsa tuonpuoleiseen (kuolemanjälkeiseen elämään) ja jälleensyntymiseen (paluu elämään toisessa muodossa). Kyläläiset ilmoittavat kuolemasta rummuttamalla onttoa hirttä aamulla ja iltahämärässä, jolloin yhteisö viettää hiljaisen hetken. Joku lukee kuolleen henkilön tärkeimmät saavutukset. Kuolleen henkilön tärkeimpiä saavutuksia ei saa tehdä muuta työtä kuin kaikkein perustavimmat tehtävät (kuten kaivaminenKylän vanhin valitsee naiset, jotka pesevät ruumiin ja palsamoivat sen punaisella kermalla, Ntola. Kaikki aikuiset raskaana olevia naisia lukuun ottamatta osallistuvat laulu- ja tanssiseremonioihin ja saattavat ruumiin hautapaikalle. Surijat uhraavat urospuolisen vuohen ja kaatavat sen verta ruumiin päälle matkalla hautausmaalle. Sen jälkeen ruumis asetetaan sikiöasentoon hautaan, jotta se voisi syntyä uudelleen. Perheenjäsenet jättävät vainajalle henkilökohtaisia esineitä, joita hän voi käyttää päivittäisessä elämässään.Vaikka hautaan jätettäisiin arvokkaita esineitä, niitä ei useinkaan varasteta. Hautaryöstäjiä rangaistaan amputoimalla (katkaisemalla) heidän kätensä. Hautaamisen jälkeen surijat istuttavat haudalle pyhän puun oksan.

8 - SUHTEET

Päiväntasaajan guinealaiset ovat hyvin ystävällisiä ihmisiä. He kättelevät ja tervehtivät toisiaan mielellään. He jakavat mielellään tarinoita tai vitsailevat vertaistensa kanssa. He myös kunnioittavat asemaltaan merkittäviä ihmisiä. He esimerkiksi varaavat espanjalaisille titteleitä nimeltä Don tai Doña korkeasti koulutetuille, varakkaille ja luokkiin kuuluville ihmisille.

9 - ELINOLOT

Ennen itsenäistymistään Espanjasta vuonna 1968 Päiväntasaajan Guinea kehittyi. Kaakaon, kahvin, puutavaran, elintarvikkeiden, palmuöljyn ja kalan vienti tuotti Päiväntasaajan Guineaan enemmän vaurautta kuin missään muussa Länsi-Afrikan siirtomaassa tai maassa. Presidentti Maciasin väkivaltainen hallitus kuitenkin tuhosi maan vaurauden.

1990-luvun lopulla noin neljä viidesosaa väestöstä hankki elantonsa omavaraistaloudesta viidakoissa ja vuoristometsissä. Keskimääräiset tulot olivat alle 300 dollaria vuodessa, ja elinajanodote oli vain 45 vuotta.

Sairaudet ovat merkittävä kuolinsyy. Noin 90 prosenttia ihmisistä sairastuu vuosittain malariaan. Monet lapset kuolevat tuhkarokkoon, koska rokotuksia ei ole saatavilla. Koleraepidemiat iskevät ajoittain, koska vesijärjestelmä saastuu.

Sähköt ovat päällä vain muutaman tunnin yöllä, ja päällystetyt tiet ovat täynnä kuoppia, koska teitä ei kunnossapidetä.

Pohjoisessa talot ovat suorakaiteen muotoisia, ja ne on tehty puulankuista tai palmunvarjostimesta. Monissa taloissa on ikkunaluukut, jotka pitävät sateen poissa mutta päästävät tuulet sisään. Useimmat talot ovat yhden tai kahden huoneen rakennuksia, joissa ei ole sähköä eikä sisävesijohtoja. Sängyt voivat olla kiillotettuja bambusäleitä, jotka on kiinnitetty toisiinsa ja asennettu suurempiin bambutolppiin.

Katso myös: Historia ja kulttuurisuhteet - Nandi ja muut kalenjin-kansat

Mannermaalla pienet talot on tehty rottingista ja mutaseinistä, ja niissä on peltikatto tai katto. Joissakin kylissä rottingiseinät ovat vain rinnan korkuisia, jotta miehet voivat tarkkailla kylän menoa. Naiset ja tytöt pesevät vaatteet puroissa tai kaivoissa. Sitten he ripustavat ne tai levittävät ne kuivumaan pihan puhtaalle alueelle. Lasten odotetaan auttavan veden kantamisessa, polttopuiden keräämisessä ja juoksuttamisessa.asioilla äidilleen.

10 - PERHE-ELÄMÄ

Perhe ja klaani ovat hyvin tärkeitä Päiväntasaajan Guinean elämässä. Mannermaalla fangien keskuudessa miehillä voi olla useita vaimoja. He menevät yleensä naimisiin klaaninsa ulkopuolelle.

Biokolla bubi-miehet menevät naimisiin saman klaanin tai heimon sisällä. Bubi-yhteiskunta on myös matriarkaalinen - ihmiset jäljittävät sukujuurensa äidin suvun mukaan. Bubit pitävätkin tyttöjen hankkimista erittäin tärkeänä, koska he ylläpitävät perhettä. Bubit pitävätkin tyttöjä kodin silminä... que nobo e chobo , "paperi", joka ylläpitää perhettä.

11 - VAATTEET

Päiväntasaajan guinealaiset tekevät parhaansa näyttääkseen terävältä julkisesti. Ne, joilla on varaa, käyttävät länsimaistyylisiä pukuja ja mekkoja kaikissa ammatillisissa tai liiketoiminnallisissa toimissa. Liikemiehet käyttävät kolmiosaisia pukuja, joissa on neulenauhat, liivit ja solmiot, jopa saaren erittäin kuumassa ja kosteassa säässä. Naiset ja tytöt menevät ulos siististi pukeutuneina, pukeutuen laskostettuihin hameisiin, tärkättyihin puseroihin ja kiillotettuihin puseroihin.kengät.

Kylien lapset käyttävät shortseja, farkkuja ja T-paitoja. Tytöillä on myös suosittuja räätälöityjä mekkoja. Naiset käyttävät kirkkaita, värikkäitä, löysiä hameita, joissa on afrikkalaisia kuvioita. Heillä on yleensä myös päähuivi. Vanhemmilla naisilla saattaa olla puseron ja hameen päällä suuri, yksinkertaisesti leikattu puuvillakankaan pala. Vähävaraiset ihmiset tyytyvät usein käytettyihin amerikkalaisiin T-paitoihin ja muihin vaatteisiin.ihmiset kävelevät paljain jaloin tai käyttävät varvassandaaleja tai muovisandaaleja.

12 - RUOKA

Päiväntasaajan Guinean peruselintarvikkeita ovat kookosjamit ( malanga Ihmiset syövät vain vähän lihaa lukuun ottamatta piikkisikaa ja metsäantilooppia, joka on suuri jyrsijän kaltainen eläin, jolla on pienet sarvet. Päiväntasaajan guinealaiset täydentävät ruokavaliotaan kotipuutarhojensa vihanneksilla, kananmunilla tai satunnaisilla kanan- tai ankanmunilla. Rannikkovesissä on runsaasti kalaa, joka on tärkeä proteiininlähde.

13 - KOULUTUS

Virallinen koulutus on kaikilla tasoilla erittäin huonossa kunnossa. 1970-luvulla monet opettajat ja hallintovirkamiehet tapettiin tai karkotettiin maanpakoon. 1980-luvulla oli vain kaksi julkista lukiota, toinen Malabossa ja toinen Batassa. Vuonna 1987 Yhdistyneiden Kansakuntien rahoittama tutkimusryhmä havaitsi, että seitsemästätoista Biokossa vieraillusta koulusta yhdessäkään ei ollut tauluja, kyniä tai oppikirjoja. Lapset opettelivat ulkoa kuuntelemalla faktoja.Maailmanpankki arvioi vuonna 1990, että puolet väestöstä oli lukutaidottomia (ei osannut lukea eikä kirjoittaa).

14 - KULTTUURIPERINTÖ

Perinteinen fang-musiikkisoitin mvett on harppu-soitin, joka on tehty kolmesta kurpitsasta, raffia-kasvin lehden varresta ja kasvikuiduista tehdystä narusta. Kuituja nypitään kitaran kielten tapaan. Mvettin soittajat ovat erittäin arvostettuja. Muita soittimia ovat rummut, ksylofonit, jotka on tehty jousitetuilla tukeilla ja joita lyödään kepeillä, ja mvettit. sanza, pieni pianon kaltainen soitin, jossa on bambusta valmistetut näppäimet ja jota soitetaan peukaloilla.

15 - TYÖLLISYYS

Bubi-yhteiskunta jakaa ihmiset toimintojen mukaan: maanviljelijät, metsästäjät, kalastajat ja palmuviinien kerääjät. Suurin osa Päiväntasaajan Guinean asukkaista harjoittaa omavaraistaloutta (he viljelevät vain sen verran, että riittää omaan kulutukseen, eikä ylijäämää jää juuri lainkaan tai ei lainkaan). He viljelevät mukuloita, pensaspaprikoita, kolapähkinöitä ja hedelmiä. Miehet raivaavat maata ja naiset tekevät loput, kuten kantavat selässään 90-kiloisia jamssi- ja jamssi-koria.markkinoille.

16 - URHEILU

Päiväntasaajan guinealaiset pelaavat innokkaasti jalkapalloa. He ovat myös kiinnostuneita pöytätenniksestä, jonka he oppivat kiinalaisilta avustustyöntekijöiltä. Päiväntasaajan Guinea osallistui ensimmäistä kertaa olympialaisiin Los Angelesin kisoissa vuonna 1984.

17 - VIRKISTYS

Kuten afrikkalaiset yleensäkin, päiväntasaajan guinealaiset nauttivat seurustelusta perheen ja ystävien kanssa eivätkä tarvitse kutsuja vieraillakseen toistensa luona. Heidän näkee usein pelaavan korttia, tammea ja shakkia ystäviensä kanssa. Lähes mikä tahansa tilaisuus saa heidät tanssimaan ja laulamaan. Mitään virallisia juhlia ei tarvita. Erityisesti miehet käyvät baareissa seurustelemassa ja juomassa. Erilaiset afrikkalaiset musiikkityylit kamerunilaisesta makossasta ainaKongolainen musiikki on nuorten suosiossa.

Päiväntasaajan guinealaiset kuuntelevat myös radiota ja katsovat televisiota, vaikka vuoteen 1981 asti maassa oli vain kaksi radioasemaa. Toinen oli mantereella ja toinen Biokolla. Molemmat lähettivät vain vähän poliittista propagandaa. Sittemmin kiinalaiset ovat rakentaneet uusia asemia, jotka lähettävät ohjelmia myös espanjaksi ja paikallisilla kielillä. Asemilla soitetaan myös musiikkia Kamerunista ja Nigeriasta.

Televisio on pysynyt hallituksen tiukassa valvonnassa, koska pelätään, että se voisi edistää demokratiaa. Kaksi tiedotusvälineiden johtajaa joutui vankilaan vuonna 1985 syytettynä salaliitosta ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Suurin osa Päiväntasaajan Guinean elokuvateattereista on rappeutunut tai niitä käytetään hallituksen kokouksiin. 1980-luvun lopulla pääkaupungissa Malabossa oli kaksi toimimatonta elokuvateatteria, joita käytettiin hallituksen tilaisuuksiin. Vuonna 1990 koko Biokon saarella ei ollut yhtään toimivaa elokuvateatteria, kirjakauppaa tai lehtikioskia.

18 - KÄSITYÖT JA HARRASTUKSET

Kansantaide on rikasta ja vaihtelee etnisten ryhmien mukaan. Biokolla bubit tunnetaan värikkäistä puukelloista. Kellojen tekijät koristavat kelloja monimutkaisilla kuvioilla, kaiverruksilla ja muodoilla.

Ebolovassa naiset punovat yli metrin korkuisia ja leveydeltään yli kaksi metriä korkeita koreja, joihin he kiinnittävät hihnoja. Niillä he kuljettavat pelloilta tuotteita ja puutarhavälineitä. Päiväntasaajan Guinean asukkaat valmistavat monia hattuja ja muita esineitä, erityisesti kaikenlaisia koreja. Jotkin korit ovat niin hienosti kudottuja, että niihin mahtuu nesteitä, kuten palmuöljyä.

19 - SOSIAALISET ONGELMAT

Päiväntasaajan Guinean hallituksen, kuten monien muidenkin Afrikan maiden hallitusten, haasteena on talouden elvyttäminen, työpaikkojen tarjoaminen, sosiaaliturvan varmistaminen, teiden rakentaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Päiväntasaajan Guinean asukkaat ovat alkaneet olla kärsimättömiä korruptioon ja poliittiseen väkivaltaan. Vuonna 1993 Biokon etnisen Bubi-ryhmän jäsenet perustivat liikkeen, joka pyrki saaren itsenäisyyteen.

Kansainvälisessä huumausaineraportissa hallitusta syytettiin siitä, että se oli tehnyt Päiväntasaajan Guineasta merkittävän marihuanan tuottajan ja Etelä-Amerikan ja Euroopan välisen huumekaupan laivaliikenteen väylän. Vuonna 1993 Espanja karkotti joitakin guinealaisia diplomaatteja kokaiinin ja muiden huumeiden salakuljetuksesta. Vaikka Päiväntasaajan Guineassa harvoin kuulee ryöstöistä, aseellisista ryöstöistä ja murhista, liiallinen juominen, vaimojen pahoinpitelyt ja huumeiden salakuljetus ovat yleisiä.naisten seksuaalista hyväksikäyttöä raportoidaan usein.

20 - KIRJALLISUUSLUETTELO

Fegley, Randall. Päiväntasaajan Guinea. Santa Barbara, Kalifornia: ABC-Clio, 1991.

Fegley, Randall. Päiväntasaajan Guinea: Afrikan tragedia. New York: Peter Lang, 1989.

Klitgaard, Robert. Trooppiset gangsterit: yhden miehen kokemuksia kehityksestä ja rappiosta syvimmässä Afrikassa. New York: Basic Books, 1990.

VERKKOSIVUT

Internet Africa Limited. [Online] Saatavissa //www.africanet.com/africanet/country/eqguinee/ , 1998.

Katso myös: Yhteiskuntapoliittinen järjestö - Israelin juutalaiset

World Travel Guide, Päiväntasaajan Guinea. [Online] Saatavissa //www.wtgonline.com/country/gq/gen.html , 1998.

Christopher Garcia

Christopher Garcia on kokenut kirjailija ja tutkija, jolla on intohimo kulttuurintutkimukseen. Suositun World Culture Encyclopedia -blogin kirjoittajana hän pyrkii jakamaan näkemyksensä ja tietonsa maailmanlaajuisen yleisön kanssa. Antropologian maisterintutkinnolla ja laajalla matkakokemuksella Christopher tuo ainutlaatuisen näkökulman kulttuurimaailmaan. Ruoan ja kielen monimutkaisuudesta taiteen ja uskonnon vivahteisiin hänen artikkelinsa tarjoavat kiehtovia näkökulmia ihmiskunnan monimuotoisiin ilmaisuihin. Christopherin mukaansatempaava ja informatiivinen kirjoitus on ollut esillä lukuisissa julkaisuissa, ja hänen työnsä on kerännyt kasvavaa kulttuuriharrastajaa. Olipa kyseessä muinaisten sivilisaatioiden perinteiden tai globalisaation uusimpien suuntausten tutkiminen, Christopher on omistautunut valaisemaan ihmiskulttuurin rikkaita kuvakudoksia.